Sinulle, joka olet jotain niin suurta, ettei sitä voi käsittää

Sinulle, jonka ympärillä pyörii tuhansia kysymättömiä kysymyksiä

Sinulle, jonka viattomat sanat toisinaan kolhaisevat vaikka syy onkin minussa

Sinulle, jonka painon kantaisin epäröimättä

Sinulle, jonka kaltaista olen toivonut rinnalleni aina

Joinakin päivinä minä olen toissijainen

Kun kello liukuu huomisen puolelle, minä olen ensimmäinen joka putoaa

Tahtoisin vain olla yksi teistä, kuulua joukkoon pyytelemättä anteeksi epäkohtiani

Ja siltikin hiljaisuuden laskeutuessa istun yksin pimeydessä,

mietin, millaista elämä voisi olla jos en olisi näin kovin vaikea ajoittain

Ilta toisensa jälkeen pelkään päivää,

jolloin ymmärrätte että minä en ole riittävä

Ja kaiken jälkeenkin päivät ovat täynnä valoanne