Polta minut tuhkaksi

Ja katso, kuinka nousen yhä uudestaan

Katso, kuinka hauras vartaloni vääntäytyy mustelmien värittämille jaloilleen 

Kerta

Toisensa

Jälkeen

Käännä kasvosi alas minuun

Vaikket voi edes katsoa syyttäviin silmiini ilman sitä sietämätöntä tietoisuutta siitä

Että et ollutkaan oikeassa

Laske kätesi takkuisille hiuksilleni

Minussa pesii paratiisilintuja,

huomaatko?

Kaiken muun voit viedä pois, polttaa, unohtaa

Päättää, ettei mikään koskaan ollutkaan todellista

Ja kun maailmaa ei ole enää olemassa

Jää pimeyteen paratiisilintujen kohtalonsinfonia, loppusoitto

Eikä kukaan meistä ole sitä kuulemassa