Tyhjä huone

Seinät venyvät äärettömyyksiin asti

Ovi karkaa sormenpäistä

Ikkunassa tuhansia kädenjälkiä

Ne kurottavat kohti

Harovat kalpeilla sormillaan

Pelko sotkeutuu hiuksiin

Roikkuu kasvoilla tukahduttavana varjona

Aika hidastuu

Muttei koskaan pysähdy