torstaina

with shortness of breath you explained the infinite:
how rare and beautiful it is to even exist.


Raotit yksinäisyyteni painavaa verhoa
Minäkin kelpasin maailmalle
Anteeksipyytävän ruhoni raahasin eteesi näytille
Ja sinä totesit kaiken olevan niin kovin kaunista juuri nyt
Ettei muulla ole väliä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti