Sellaisen yksinäisyyden ymmärsi ainoastaan kirkkaana nouseva aurinko
Se ei kysellyt, ei tuominnut, ei vaatinut omaansa
Aamuyön soivassa hiljaisuudessa he istuivat kahden
Ja ympärillä ensimmäiset varovaiset auringonsäteet asettuivat maailman halkeamiin
sitoen sen taas kokonaiseksi, päiväksi kerrallaan.


aivan mielettömän ihana. oot upee ♥
VastaaPoistaKiitos paljon ihana Anniina! ❤️
PoistaIhana blogi, tykkään ihan kamalasti siun tyylistä! <:
VastaaPoistaOii kiitos paljon! :>
Poista