"I am not a graceful, beautiful person. 

I am not a Sunday morning or a Friday sunset.

I am a Tuesday 2am, I am gunshots muffled by a few city blocks,

I am a broken window during February.

My bones crack on a nightly basis.

I fall from elegance with a dull thud, and I apologize for my awkward sadness.

I sometimes believe that I don't belong around people, 

that I belong to all the leap days that didn't happen.

The way light and darkness mix under my skin has become a storm.

You don't see the lightning, but you hear the echoes." 

Tuntuu etten osaa kirjoittaa mitään. Mun päässäni on niin paljon asiaa että pelkään sen räjähtävän, mutten saa mitään ulos. 

Siksi tääkin ajatuksiani kasaava teksti on lainattu joltakin muulta.

Sääli, etten tiedä keneltä.